Pentukuulumisia, Pirren vointia ja koulutusohjaajakurssia

Pennut ovat avanneet silmänsä! Poika avasi eilen ja tyttö viime yönä. Liikuminen on sen myötä vähän aktivoitunut. Tänään on ollut neuvolapäivä. Punnituksessa tyttö painoi 760g (1vko 470g) ja poika 540g (1vko 360g). Kynnet leikattiin ja käytiin jopa kylvyssä. Toinen synttäriylläri nimitäin oli, että pennut ovat oppineet kakkimaan ihan itse. Ne eivät tosin sitten ihan osaa varoa, kun mönkivät... Kraanan alla, lämpimällä vedellä, huuhdeltiin pojan kakat pois molempien turkeista. Tehokkaasti olivat tassut, massut ja leuanaluset sotkeutuneet. Molemmat antoivat kiltisti pestä itsensä, lämmin vesi kai tuntui hyvältä. Poika meinasi alkaa pesun jälkeen palella, vaikka kuivasinkin molempien turkit kuivaksi. Lämmiteltiin hetki pyyhkeen sisällä ja pyydettiin Riina paikalle että pieni sai masuunsa lämmintä maitoa. Ja johan alkoi olo helpotaa :) Kolmannen yllärin pennut esittelivät eilen. Se oli nimeltään "kas näin kävelee pentu" ;) Muutama askel, nekin huterasti, mutta kuitenkin. Maha pysyy aina hetken irti lattiasta. Tyttöä kiukuttaa välillä, kun tassut ei vie riittävän tehokkaasti. Poika ottaa asian rauhallisemmin, kuten yleensä muutkin asiat.

Latasin taas kuvia Picasaan. Siellä on sekä äidin lauantaina ottamia kuvia että 2vko kuvat. Viimeisimmissä on mukana yksi kuva Pirrestä. Kyllä sen naamasta näkee, ettei se ole vielä terve. Väsähtää nopesti, vaikka kovasti onkin piristynyt. Osa väsymyksestä johtuu varmasti kipulääkelaastarista. Se saadaan ottaa nyt illalla pois. Vähän kyllä jännittää, miten sitten käy. Onneksi on tarvittaessa annetavaa lääkettä. Tänään Pirre juoksi ensimmäisen kerran ulkona Riinan kanssa. Sitä oli ihana katsoa. Eihän se toki paljon juossut, mutta oli sekin jotain. Ruoka-asioissakin ollaan edistytty: olen sekoittanut siihen nyt raejuustoa ja pieneksi pilkottua, keitettyä broileria. Hyvin on maistunut, eikä pahoinvointia ole tullut. Ja se maistuu Pirren mielestä paremmalta.

Pääsin eilen vähän harrastamaankin. Viikonloppuna oli agilityn koulutusohjaajakurssi KKK-hallilla. Lauantain jätin väliin, koska Pirre tarvitsi vielä niin paljon hoitoa enkä olisi edes jaksanut lähteä. (Yövuorot menossa, Pirren ruokinta kolmen tunnin välien jne.) Mutta kun vointi oli sunnuntaina parempi, päätin lähteä. Äiti ja Aila auttoivat kahdessa ruokailussa. Kurssin ruokatauolla Anne-Mari toi minut käymään kotona ja tuli samalla kurkkaamaan pentuja. Riina vahti kuin haukka ja murisi Anne-Marille makuuhuoneen puolella, missä pentulaatikko on. Eteisen puolella se taas hali niin ja heilutteli iloisena häntää.

Kurssipäivä oli erinomainen. Tykkäsin kovasti Mia Laamasesta kurssikouluttajana. Tuomarina hän on jo pitkään ollut tuttu, ja siinä tehtävässä ehdottomasti Suomen huippuja. Joskus olisi kiva päästä treenaamaankin Mian ohjauksessa. Kurssin vetäjänä Mia toi asiat selvästi esille. Hän myös erotti selvästi toisistaan faktat ja omat mielipiteet. Olin esitetyistä asioista samaa mieltä tai vähintään samoilla linjoilla hänen kanssaan. Kävimme läpi esteopetuksen käytännössä ja puhuimme myös ohjaustekniikoista. Teimme pienen ryhmätyön seuraavaa kertaa varten. Lisäksi saimme oppimispäiväkirjatehtävän. Odotan innolla seuraavaa kurssiviikonloppua. Samalla harmittelen, että lauantai jäi väliin. Tosin tässä tilanteessa ei ollut muita vaihtoehtoja.