perjantai 22. elokuuta 2008

Näyttelytouhuja ja tiineyden seurantaa

Käytiin viime lauantaina Kouvolan raviradalla näyttelyssä. Vettä satoi. Välillä tihutti, välillä sitä tuli melkein kaatamalla. Onniteltiin useampaan kertaan itseämme rotuvalinnasta: ei tarvinnu niin stressata turkin suhteen. Kun turkin pitää olla sään kestävä, niin sade ei paljon haittaa.

Näyttelypaikalla tavattiin Lea ja Riitta. Lealla oli mukana Riinan puolisisko Bonnie ja Riitalla Riinan isä Esko. Bonnie näyttäytyi samassa luokassa äidin ja isän Ilonan kanssa. Ilona pomppi kehässä kiinni äidin reiteen ja takapuoleen esitellen samalla kaikki mahdolliset askelkuviot, tuloksena H. Esko, Bonnie ja Riina saivat ERI:t. Riina sijoittui luokassaan toiseksi. Patriciakin oli näyttelyssä borter Roxyn kanssa. Tämänkertainen tuomari ei ollut osannut arvostaa Roxyn kauneutta, ja se oli saanut EH:n. Shelttikehän loputtua käytiin Patrician kanssa kahvilla. Oli kiva vaihtaa kuulumisia ja päästä hetkeksi lämpimään ja kuivaan.

Näyttelystä jatkettiin matkaa mökille. Lauantaina saunottiin ja uitiin. Sunnuntaina kerättiin koiralenkillä vajaa pari litraa kanttarelleja ja paistettiin lettuja ja makkaraa. Kunnon mökkipuuhaa, ihanan rentouttavaa. Oli mukava käydä, vaikka jo seuraavana päivänä pitikin lähteä kotiin.

Keskiviikkona oli KKK:n mätsäri. Osallistujia oli satakunta. Kaikki Sopuriinalaiset osallistuivat, vaihtelevalla menestyksellä. Sopu ja Ilona saivat siniset nauhat ja putosivat sitten sinisten kehässä jatkosta. Riina sai punaisen, mutta putosi punaisten kehässä jatkosta. Pirre, varsinainen näyttelytähti, oli tällä kertaa se joka pärjäsi. Se sijoittui veteraaniluokassa kolmanneksi. Ilta oli oikein mukava, vaikka myöhään menikin.

Riinan astutuksista on nyt kulunut viikko. Aika on kulunut hitaasti. Olen miettinyt sitä, että voisikohan koiralle tehdä raskaustesti. Ostaisi apteekista sellaisen ihmisille tarkoitetun, tuikkaisi koiran pyllyn alle kun se pissaa, ja jännittäisi sitten että tuleeko raitaa ja minkä väristä. No, yritän kuitenkin malttaa vielä kolme viikkoa. Kahden viikon kuluttua Riinan voisi jo viedä ultraan, mutta kolmen viikon kuluttua tulos on luotettavampi. Voi auttakaa mua kestämään sen aikaa!

2 kommenttia:

Aila kirjoitti...

Jos vaan mitenkään mahdollista, niin pääseekö kety mukaan ultraan?

Anu kirjoitti...

Tetenkin pääsee! :)