Juoksuaikaa, astutusta ja Timon treenejä

Nyt on sitten Riina astutettu, kahdesti ja onnistuneesti, 13. ja 14.8. Vuorokaudet olivat 11 ja 12. Molemmat astutukset menivät siis hienosti. Riina oli kamalan kiltti. Molemmilla kerroilla se sanoi kertaalleen au, eikä sitten muuta. Kun ne olivat Waden kanssa kiinni toisissaan, Riina näytti lähinnä kaipaavan jotain luettavaa. Sen jälkeen pitelin Riinaa hetken pylly ylöspäin, että tavara pysyy varmasti sisällä, ja sitten autoon ettei pääse pissalle.

Eran ja Jarin kanssa juotiin teetä ja rupateltiin. oli mukava jutella kaikessa rauhassa. Samoin oli kiva nähdä Elias pitkästä aikaa. Poika on kasvanut ihan hurjasti! Kiti-pieni yllätti hyppäämällä syliin, kun istuttiin teekupposten ääressä. En tosiaankaan osannut odottaa siltä sellaista. Se jopa köllötti siinä hetken selällään. Voi että ne ovat Nuu-pennun kanssa samannäköisiä, ihan kuin peilikuvat. Nuu hurmaa mut joka kerta olemuksellaan. Se on ihanan avoin ja reipas, paljon äitinsä kaltainen. Milli taas tuli pöydän alta tökkimään kuonollaan polviin, että vois vaikka vähän rapsuttaa. Osasi katsoakin niin kauniisti. Ja Wade on tietysti ihana, kuinkas muuten. Kyllä sen vaan koirista huomaa, missä niitä on pidetty hyvin.

Viime viikolla käytiin kahdesti Timo Rannikon luona treenaamassa. On se jännä, miten samat asiat, joita osaa omalle ryhmälle kouluttaa, voi olla omien koirien kanssa vaikeita. Timo sai vääntää muutaman jutun rautalangasta, ennen kuin onnistuin. Mutta onnistuin siis lopulta kuitenkin. Timo on hyvä kouluttaja. Positiivinen, pitkäpinnainen ja tietää mistä puhuu. Treenaaminen on mukavaa ja siitä saa paljon irti. Näiden treenien pohjalta pääsee taas hyvin eteenpäin. Kiitos Timo!