Skaboja ja paluuta arkeen

Jos joskus voi kisat mennä penkin alle, niin viikonloppuna meni. Huhhuh! Pirren kanssa oltiin siis Syys skaboissa Purinalla. Tuomareina olivat Allan Hansen Tanskasta ja Marco Mouwen Sveitsistä. Kisat olivat kaksipäiväiset, ja kumpanakin päivänä kisattiin yksi kisa kummankin tuomarin radalla. Lauantain eka radalla putosi rima, kun hätäilin liikaa mutkassa. Seuraavan hypyn jälkeen piti mennä putkeen, mutta mitä tekee Pirre? No kääntyy ympäri kysymään, että mitä mennäänkö tonne vai. En tiedä mitä siinä kohdassa tapahtui, kun ei ollut videokameraa mukana. Yleisön kommentti oli, että ohjasin just niin kuin piti, mutta Pirre oli jostain syystä epävarma. Kuulostaa omaan korvaan enemmän siltä, että olisin itse ohjannut väärin, mutta en voi olla varma. Eli kymppi sieltä. Muuten rata meni hyvin. Toka radalla oli putki A:n alla niin, että sisäänmenopuolella se oli poikittain A:n keskellä ja ulostulopuolella putken suu oli kontaktipinna vieressä. Toka kertaa putken samaan päähän mentäessä Pirre oli varma, että halusin sen menevän putken ja A:n välistä. Muuten taas hyvä rata, mutta jo toinen putken kielto samana päivänä! Mun pieni, kaiken kokenut koirani ei osannut mennä putkeen! Kriisin paikka.

Sunnuntaina eka rata oli ihan kaaosta. Otettiin hylly heti alkuun, kun kakkoshyppy jäi väliin. Se oli samalla linjalla vierekkäin eka hypyn kanssa. Otin Pirren vastaan ja käänsin sen kakkoselle. Taas oltais tarvittu sitä kameraa, kun Pirre juoksi niin läheltä estettä että karvat viuhtoi rimassa kiinni, mutta ei hypännyt. Siinä mun ja hypyn välissä oli just ja just Pirren mentävä tila. Tällaisia me ollaan harrastettu viimeksi viitisen vuotta sitten. No, samalla radalla tuli vielä kaksi hyllyä ja kaksi kieltoa, joten tultiin sieltä sitten kesken pois. Välissä onnistuttiin menemään kuitenkin yhdeksän estettä peräkkäin oikein (osalle Pirre irtosi ihan normaalisti), mutta sitten taas tökki, putkessa… Seurakaveri Anu totesi tilanteen ihan oikein: Pirre ei lukenut enää vain ohjausta, vaan oli niin herkkänä että toimi henkäyksistä. Vika radalle saatiin sitten parempi rytmi, kun suunnittelin ohjauksen edelliset radat huomioiden. Tuloksena nolla ja kolmas sija. Eikä todellakaan hävitty huonoille. Kisan voittivat Päivi & Leila ja toiseksi tulivat Janne & Toffe, maajoukkue-edustajia molemmat parit.

Tänään treeneissä Pirre oli edelleen kummallinen. Epävarmuus jatkui ja lisäksi putosi kolme-neljä rimaa. Tehtiin siksi vain yksi rata, kun en halunnut sitä toiselle enää viedä. Pitää ensin tarkistaa josko on jumissa tms. ennen kuin tehdään mitään. Täytyy soitella huomenna Patricialle tai Timolle.

Rinttulaiselle kuuluu hyvää. Itse se on ehkä toista mieltä, kun ei päässyt kisoihin edes turistiksi. Tänäänkin se pääsi hallille vain lenkittämään, mutta treenien aja joutui odottelemaan autossa. Riinan maha tuntuisi olevan kasvanut. Se näyttää eri malliselta kuin aikaisemmin. Mittasin mahan ympäryksen maanantaina, 29cm. Verrokkia ei ole, kun en astutuksen aikaan ajatellut asiaa tarpeeksi pitkälle. Nisät näyttävät hennon punertavilta ja nöpöttävät vähän. Huominen ultra jännittää. Näin eilen iltapäivällä unta, että ultrassa näkyi kahdeksan pentua joista seitsemällä oli kaikki hyvin ja yksi oli imeytymässä pois.

Niin ja se loma sitten loppui. Samoin ne ihanat seitsemän vapaapäivää. Palasin maanantaina töihin, heti suoraan pitkään päivään. Ja eikös sitä heti tullut muutoksia ohjelmaan, kun sairaanhoitajayökkö ilmoitti iltapäivällä että oli sairastunut. Lupasin aloittaa yöt heti, kun ne olisivat alkaneet kuitenkin eilen. Kumma kyllä töihin paluu ei tunnu ollenkaan kamalalta. Ehkä asiaa auttaa se, että MM-kisoihin on aikaa vajaa kolme viikkoa ja seuraavaan lomanpätkään viisi viikkoa.