SM-kisaa, allergiaa ja pyykkäystä

SM-kisat lähestyy. Ja ressiä pukkaa. Pirre loikkasi viime torstain kisoissa puomin kontaktin. Onhan ne olleet vähän niin sun näin, mutta että niin törkeä loikka. Eilen treeneissä molemmat koirat pörräs omiaan, ja minä kans. Ei mitään yhteistä säveltä koko jutussa. No joo, molemmat meni kauniisti kahden putkenpään ohi ahtaassa paikassa, eikä yritystäkään putkeen. Se oli hienoa. Huomenna olis vielä treenit, mutta en taida pystyä treenaamaan.

Kerrankin toivon, että tätä sadetta jatkuis. En muista koska olis siitepölyallergia ollu näin pahana. Ääni on maassa kuudetta päivää, yskittää, nenä vuotaa, hengästyttää… Töissä kun viime yönä vähän liikahti, niin sai yskiä paukuttaa kunnolla ennen kuin rauhoittui. Ihan yökötti välillä. Edes vanha kunnon ”älä yski, niin ei yskitä” ei auttanu. Kun yskäsyjä koitti pidättää, niin kahta kauheampana sai sen jälkeen jatkaa. Kävin helssaamassa päivystävää lääkäriä kotiin lähtiessä. Ei kuulemma kuulu mitään ihmeitä, pientä limarohinaa tasaisesti joka puolelta. Nielua halus sit vielä kurkata. (En olis halunnu näyttää, kun en ollu pessy hampaita ja hengitys varmaan haisi kamalalle.) Nielurisoissa kuulemma on vähän peitteitä. Ja ei kun nielunäytteen ottoon. Meinasin puklata kolmesti. Eka se tikku meni niin syvälle, sit oksetti pelkkä spaattelin, sen puulastan, suuhun laittaminen, ja sit kun vielä kaivettiin vähän lisää. Kyllä olis koko ajan yskittäny. Huomenna pitäis Olli-lääkärin soitella viljelyvastauksia. Kuulemma ei olis hyvä idea mennä äsämmiin, mutta ainakin pitää levätä jos aikoo mennä. Eli en sit oo töissä.

Kävin muuten viikonloppuna kouluttamassa JAUlaisia. Kaksi päivää ulkona auringossa, että oli ihanaa. Mukavia ihmisiä, hauskoja koiria ja hienoja pareja. Olivat ihanan avoimia kokeilemaan uusia juttuja. Tapasin pitkästä aikaa Virran Raunonkin. Rauno koulutti lauantaina toisella kentällä. Oli mukava vaihtaa kuulumisia.

Huomenna pitäis pestä vielä pyykkiä. Ainakin kahteen koneelliseen oli vaatetta menossa. Tai vajaitahan ne on, mutta onneksi on määräautomatiikka. Mä en osaa millään olla niin eko, että voisin esim. käyttää koko viikon vain punaisia, että tulis sit koneellinen punaista. Ja seuraavalla viikolla sit mustaa, sit sinistä, valkoista, vihreää… Turhamaisuuden takia en myöskään osta vain yhden värisiä vaatteita, vaikka välillä kyllä melkein siltä tuntuu. Senkin tiedän, että olen turhan tarkka siinä minkä värisiä saa laittaa samaan pyykkiin, äiti on siitä mulle moneen kertaan sanonu. Nyt sentään laitan jo siniset ja harmaat TAI vihreät samaan, mutten kaikkia kolmea missään nimessä. Ellei sininen ja vihreä ole sit valmiiksi harmaan sävyisiä. Perhana, miksen mä ole siivoomisen kanssa yhtä tarkka!