Hermoilua, hermoilua, ja ihana Anun ikioma agility survival pack 2008

Tänään meni treenit niin penkin alle kuin ikinä voi. Hermostuin treenikavereille hoputtamisesta ja rimojen liian aikaisesta nostamisesta (Riinalla oli rata kesken, kun rimoja nostettiin meidän edestä). Tiedän ettei niillä ollut sen kummempaa tarkoitusta, mutta kun sopivasti harmittaa jo valmiiksi, niin tulee sitten reagoitua liikaa. Kaiken huipuksi hermostuin Riinalle, kun se ei voinu tulla käteen ei sit millään. Koko ajan piti hakea viereisiä esteitä. No, nakin kanssa siitä selvittiin, ja uusinta ilman nakkia meni ihan hyvin. Alkaa tää oma olotila käymään niin hermoille, että siitä varmaan heijastuu ohjaukseen enemmän kuin ymmärrän. Rannikon Timo oli meitä kouluttamassa tiistaina. Silloinen pieni juttuhetki rauhoitti tietyllä tavalla kummasti mieltä. Olen nyt yrittänyt miettiä Timon sanoja, ja niistä on kyllä apua.

Se on kumma, miten ihmisten sanomisilla on välillä paljon merkitystä. Se voi olla pidempi juttutuokio tai vaan puolikas lause, mutta vaikutus voi olla huikea. Eikä niitä tilanteita tiedä etukäteen. Ihminen voi olla vaikka kuinka merkityksellinen tai ihan tuntematon. Sanat voivat tulla keskustelussa tai ne voi kuulla ohimennen jostain. Positiiviset viestit vaan täytyy osata poimia itselleen ja negatiiviset jättää tilanteen mukaan omaan arvoonsa. Timon kanssa tilanne oli ilman muuta positiivinen.

Reeneistä tullessa äiti nappasi meidät kyytiin ja poikettiin Heidin luona. Jo alku viikosta oli puhe, että pitää nähdä ennen kisoja, kun minua odottaa jokin. Se jokin oli uskomattoman hieno Anun ikioma agility survival pack 2008, jota Heidi oli Kanttulan Fun Clubin puolesta koonnut pitkin kevättä. Siitä asti, kun Rittulainen nousi kolmosiin. Laatikosta löytyi vaikka mitä: mehua, suklaata, hedelmäkeittoa, koirankeksiä, B-vitamiinia (kuulemma parempaa kuin olut tietyissä tilanteissa), vesipullo, Anu –muki, muovirasioita, mittakuppi, pyyhe, sukat ja lisää herkkua koirille. Kaikenlaita, mitä voi kisoissa kaivata. Mukana oli iso kortti, johon oli kaavailtu mahdolliset tilanteet, joissa noita voi tarvita. Itse saa toki myös käyttää omaa harkintaa. Yllätyspaketti piristi ihanasti apeaa mieltä. Juotiin siinä teetä ja rupateltiin tovi, ennen kuin lähdin koirien kanssa kotiin.

Huomenna olis lähtö puolilta päivin. Aamulla pitää laittaa vielä viimeiset tavarat. Jossain vaiheessa matkan varrella Olli-lääkäri soittaa uudelleen nieluviljelyn vastauksesta. Tänään se oli vielä epäselvä, oli laitettu jatkoviljelyyn. Etsin äsken netistä hotellia lähimmän apteekin, että voin sitten antaa numeron Ollille. Jotain avaavaa aion vähintään toivoa, oli viljelyvastaus mikä tahansa. Pääasia tässä vaiheessa on, että koirat ovat kunnossa.